Ahdistusta ja valmiita töitä...

Minen ala, minen halua, mutta ku on pakko... nimittäin tuo ahdistus, seuranaan tuttu kaverimme tuska, pahenee päivä päivältä kun deadline lähenee. Pitäisi nimittäin kohta (lue viikon päästä) olla iso D valmiina - ei Danny, vaan sen ison G:n vastine meille teekkarinplantuille. Yök. Eikä se etene, tai siltä ainakin tuntuu. Siispä, kun pitäisi olla töissä nohevana ja tehdä sitä, voikin sen sijaan hieman päivitellä blogia. Ja parasta tässä on se, että kun lauantaina työnteko jäi kesken iltaselle, kun töistä meni verkko "katki", huomasi fiksu teekkari syyn maanantaiaamuna - verkkopiuha oli ilmeisesti tylsistynyt ja päättänyt loikata irti tietokoneesta. Ei käynyt sitten mielessä tarkistaa moista silloin lauantaina... go me! Noh, ehkä se tästä vielä iloksi muuttuu.

Ja niitä töitä. Neuletöitä siis. Viikonlopun saldo on kaksi ponchoa, yksi marjapuuronvärisestä Popista kaverille ja yksi mustasta Teddystä itselle. Lisäksi kaverin lapselle punakirjavasta Teddystä korvapipo ja itelle samanmoinen sinikirjavasta Teddystä. Sama pipo siis mikä on jo aiemmin tehty, mutta se oli vähän liian tiukka, joten purkasin sen ja tein uudestaan. Kummitytön pitsisukat valkoisesta Woolista valmistuivat jossain viikon keskivaiheilla, sen jälkeen aloitin tekemään samantyylistä neuletakkia siihen kaveriksi (tosin valkoisesta Bambinosta tällä kertaa)- tehtynä vajaa yksi etukappale. Lisäksi tulevalle sukulaislapselle (odotettavissa ilmeisesti maaliskuulla) aloitin tekemään villapaitaa valkoisesta Nallesta, sain jo melkein takakappaleen tehtyä. Oma pinkki pitsihuivi ei edisty, sillä vaikka lopputulos on kivan näköistä, niin jotenkin en tykkää neuloa tuota mallia. No, ehkä se ennen kesää valmistuu. Lisäksi kaverille tein joskus viime viikon alkupuolella limenvihreän palmikkoisen korvapipon Fritidsgarnista tupsuilla. Mitäs muuta... työkaverin 10-v. kummipojalle piti kuulemma kanssa tehdä BB-pipo, ilman kukkaa tosin ja Kärppä-väreissä. Katotaan mitä tulee :)

Saas nähdä vain pitääkö nyt pitää hieman taukoa neulomuksissa, meinaa ranne huutaa kohta hoosiannaa tällä tahdilla. Kipeytyi nimittäin noiden ponchojen teossa (se ranneliike virkkaamisessa on jotenkin kovin epäkiva) ja nyt tuntuu neulominenkin jo hieman ikävältä. No, jos pari päivää pitäis "lomaa" ja kokeilis sitten uudestaan. Pelais vaikka Zeldaa sillä aikaa :)